Miten välttää digitaalisten elinkaaripalveluiden kehittämisen sudenkuopat?

Digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen liittyvistä riskeistä puhuttaessa esille nousevat hyvin usein ensimmäisenä tietoturvaan liittyvät uhat. Myös datan omistajuuteen liittyvät ongelmat ja kehitystyön riskit nousevat keskusteluissa voimakkaasti esiin. Dataan, analytiikkaan ja digitaalisiin työkaluihin pohjautuvien teollisten palveluiden kehittämiseen liittyy myös laaja joukko muita näkökohtia, joita on alettava pohtimaan kehitystyössä mahdollisimman varhain.

Ymmärrä asiakastarpeet ja verkottuneen toimintaympäristön vaatimukset: Sekä toimittajien että asiakkaiden keskuudessa on jo laaja yhteisymmärrys verkostojen merkityksestä. Yksin ei enää koeta pärjättävän ja yhteistyön kautta odotetaan saatavan laajempi näkemys monesta asiasta. Silti voi usein käydä niin että esimerkiksi digitaalista Smartadvantageblogpalvelualustaa katsotaan liikaa oman toiminnan vinkkelistä eikä nähdä asiakkaan silmin monitoimittajaverkoston haastetta. Asiakkaatkin toki vaihtelevat; osa asiakkaista istuu jo tiiviisti kuskin paikalla määrittämässä tiedonhallinnan kokonaisuutta oman laitoksensa tai konsernin eri tehtaiden osalta. Toisaalta osa asiakkaista antaa digitaalisten ratkaisujen osalta toimittajille vapausasteita enemmän ja pyrkii tätä kautta vasta muodostamaan omaa lähestymistapaansa ja haarukoimaan parhaita ratkaisuja. Tämä vain korostaa keskustelun ja verkottumisen tarvetta.

Suunnittele digitaalisten ratkaisujen toteuttamisen liiketoimintamalli: Digitaalisuus mahdollistaa uudenlaiset liiketoimintamallit. On syytä miettiä, mikä arvolupaus asiakkaalle annetaan, millaisilla jakelukanavilla asiakkaat tavoitetaan, ketkä ovat keskeiset kumppanit, mitkä ovat palveluun liittyvä kustannukset ja millaisilla ansaintamalleilla palvelut saadaan kannattaviksi.

Keskustele oikeiden henkilöiden kanssa: Digitaaliset ratkaisut menevät usein läpi organisaatio- ja tuotantoyksikkörajojen ja kokonaisuuden hallinta on haastavaa. Ratkaisuja on kehitettävä yhdessä asiakkaan kanssa ja on ymmärrettävä asiakkaan tarpeet.  Keskustelukumppanit on pohdittava tarkoin – ovatko aiemmat kontaktit asiakkaan organisaatiossa riittäviä ja ovatko digitaalisten ratkaisujen potentiaaliset hyödyntäjät riittävästi edustettuina?

Hyödynnä olemassa olevaa ja kerää uutta tarpeen mukaan: Suuret odotukset digitalisaatiota kohtaan ovat kannustaneet yrityksiä aloittamaan kehitystyötä mittaus- ja tiedonsiirtosovelluksissa sekä tietojärjestelmien ja online-analytiikan osalta. Monissa tapauksissa vuosikausia jo kerääntyneen datan hyödyntäminen on kuitenkin koettu olevan matalalla tasolla. On siis hyödyllistä omaksua järjestelmätasoisia lähestymistapoja, jotka toisivat esille todellisia tarpeita ja pyrittäisiin ohjaamaan uudenkin teknologian kehittämistä sen perusteella mitä uudella syntyvällä tiedolla halutaan saada aikaan. Analytiikkatyökalujen lisäksi tarvitaan kattavaa ymmärrystä tarkasteltavasta kohteesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä.

Osaa myös luopua mutta tee se hallitusti: Digitalisaatio voi muutosten yhteydessä syödä nykyisen palveluportfolion perustaa siinä määrin, että vanha ja mahdollisesti kannattavakin liiketoimintaa tulee kannibalisoiduksi. Samanaikaisesti syntyy kuitenkin mahdollisuuksia uudenlaiseen asiakkaiden tuottavuutta kehittävään palvelutarjontaan. Kilpailukyvyn turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä on syytä olla itse eturintamassa tuomassa uusia ratkaisuja asiakkaiden saataville.

Hae konkreettisia kokeiluja mutta ymmärrä kokonaisuus: Nopeilla kokeiluilla haetaan varmuutta palveluaihion toimivuudesta jo varhaisessa kehitysvaiheessa. Yrityksellä tulee olla strategisesti tärkeillä alueillaan ”kehitysputken” eri vaiheissa olevia asioita siten, että varmistetaan kilpailukyky sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Nopeille kokeiluillekin on siis tässä suhteessa paikkansa ja parhaimmillaan kokeilujen hyödyt eivät rajoitu pelkästään pieniin pikavoittoihin vaan voivat tuoda merkittäviä muutoksia pitkällä tähtäimellä. Yrityksellä tulee kuitenkin olla selkeät päämäärät kehittämispanostustensa suhteen.

Varmista riittävä osaaminen: Digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen tarvitaan mahdollisesti uutta osaamista esimerkiksi teknologioista. Järjestelmien yhteensopivuus, teknologian mahdollistamat uudet ratkaisut, analytiikkaosaaminen ovat esimerkkejä sellaisista teemoista, joihin liittyvää osaamista tarvitaan. Tarvitaan selkeä näkemys siitä, millaista osaamista uudet ratkaisut ja liiketoiminnat edellyttävät ja miten riittävä osaaminen varmistetaan.

SmartAdvantage on VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston muodostaman osaamiskeskittymän SMACC:n (http://smacc.fi) sekä teollisten kumppanien edistämä tutkimusprojekti. SmartAdvantage pyrkii kehittämään toimintatapoja, menetelmiä ja malleja, joilla yritykset voivat aiempaa paremmin hyötyä eri datalähteistä ja tuottaa tietoon ja analytiikkaan pohjautuvaa asiakasarvoa sekä kehittää uudenlaisia digitalisaation mahdollistamia liiketoimintamalleja. Lisätietoja projektista saatavilla osoitteesta http://www.vtt.fi/sites/smartadvantage.

Hankkeen julkaisu Towards Smart Data-oriented Services

 Toni Ahonen, Jyri Hanski ja Teuvo Uusitalo

 

 

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s