Dominovaikutusten ymmärtäminen vaatii vankkaa tietämystä ja yhteistyötä

Sekä teollinen toiminta että palvelujen tuottaminen muodostuvat erilaisista tuotantoketjuista ja toimijaverkoista. Näiden toiminta perustuu ajan tasalla oleviin, luotettaviin ja sujuvasti toimiviin toimintoihin ja palveluihin. Jos ketjuun syntyy häiriö, voi se laajeta ja aiheuttaa haittaa myös muissa toiminnoissa. Dominoilmiöllä tarkoitetaan tietystä tapahtumasta käynnistyvää, muualle etenevää ja vaikutuksiltaan laajenevaa tapahtumaketjua.

dominoilmiö_kuvituskuva

Vaarallisia kemikaaleja käsittelevässä teollisuudessa dominoilmiö ja sen mahdollisuus aiheuttaa laajoja ja vakavia vahinkoja on ollut pitkään tunnettu, ja esimerkkejä sattuneista domino-onnettomuuksista on runsaasti. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) on nimennyt Suomessa kohteet, joissa voi syntyä dominovaikutuksia eri tuotantolaitosten välillä. Näiden dominokohteiden toiminnanharjoittajien on yhteistyössä selvitettävä koko teollisuusalueen dominoriskit ja myös käytävä selvityksen tulokset yhdessä läpi. Selvityksen tekeminen edellyttää, että jokaisella toiminnanharjoittajalla on riittävän perusteelliset tiedot oman toimintansa onnettomuusmahdollisuuksista ja niiden vaikutuksista.

Prosessiteollisuuden lisäksi erilaisten riippuvuussuhteiden ja -ketjujen mahdollistamien dominovaikutusten tarkastelu on hyödyllistä myös monella muulla toimialalla. Häiriöt tuotantoketjussa tai monimutkaisessa toimijaverkossa voivat johtaa dominoilmiöön, jonka seuraukset eivät ehkä ole laajenevia onnettomuuksia, vaan laajenevia toimintahäiriöitä. Pahimmillaan toimintahäiriöt voivat johtaa myös onnettomuuksiin.

Yhteiskunnan kannalta on tärkeää turvata elintärkeät toiminnot ja varautua niihin liittyviin häiriöihin mahdollisimman hyvin. Kriittiseen infrastruktuuriin kuuluvat esimerkiksi energia- ja vesihuollon, sähkönjakelun, tieto- ja viestintäjärjestelmien, elintarvikehuollon, kuljetusten sekä terveydenhuollon fyysiset ja sähköiset toiminnot sekä palvelut. Kriittisen infrastruktuurin turvaamisessa on otettava huomioon paitsi yksittäisen toiminnon mahdolliset häiriöt myös niiden monimutkaiset seurannaisvaikutukset ja riippuvuudet muista toiminnoista.

Toimintojen lisäksi myös toimijat ovat usein monipuolisesti verkottuneita. Niin yritykset kuin julkisen sektorin toimijat keskittyvät usein vain ydinosaamiseensa ja hankkivat muut tarvittavat toiminnot ostopalveluina. Toimijaketjuihin voi liittyä lukuisia alihankkijoita sekä materiaalien, puolivalmisteiden, tavaroiden ja käyttöhyödykkeiden toimittajia ja palveluiden tarjoajia. Ketju jatkuu asiakkaiden ja edelleen heidän asiakkaidensa kautta eteenpäin.

Mahdollisten dominovaikutusten tunnistamisessa ja arvioinnissa näkökulman on oltava laaja. Onnettomuuksista tai häiriöistä alkavan tapahtumaketjun etenemisen tarkastelu ja vaikutusten arvioiminen vaativat sekä kohteiden että niiden välisten riippuvuuksien tuntemusta. Käytössä on oltava riittävästi tietoa ja ymmärrystä kohteista ja toiminnoista, joiden turvallisuutta tai toimivuutta leviävä onnettomuus tai häiriö voi uhata.

Verkottuneessa tuotanto- ja palvelutoiminnassa mahdollisten dominovaikutuksiin johtavien tilanteiden tunnistaminen ja niiden arviointi vaativat toimivaa tiedonvaihtoa ja yhteistyötä eri toimijoiden kesken. Tehokkaalla vuorovaikutuksella ja tiedonsiirrolla on keskeinen rooli mahdollisten häiriöiden tunnistamisessa ja arvioinnissa. Dominoilmiöiksi laajenevat häiriötilanteet eivät välttämättä rajoitu vain yhden toimijan tai organisaation toimintaan, joten keskustelu ja yhteisen näkemyksen muodostaminen ovat välttämättömiä. Tämä edellyttää eri toimijoilta avointa yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Prosessiteollisuuden dominokohteille asetettu yhteistoiminnan vaatimus on tästä hyvä esimerkki.

VTT tutkii menettelytapoja, joiden avulla voidaan pureutua erilaisten häiriötapahtumien dominovaikutuksiin ja niiden haitallisiin seurauksiin. Vaikutusten tunnistamiseksi ja seurausten arvioimiseksi on kehitetty toimintamallia, jonka avulla riippuvuuksia mallinnetaan karkealla tasolla. Malli sopii erilaisten kohteiden ja myös kriittiseen infrastruktuuriin liittyvien riippuvuuksien ja häiriötilanteiden tunnistamiseen. Tavoitteena on tunnistaa riskejä, jotka eivät yksittäisinä ole merkittäviä, mutta joiden merkittävyys voi kasvaa mahdollisten seurannaisvaikutusten takia. Mallia voidaan käyttää esimerkiksi selvitettäessä riskien ja häiriöiden lisäanalysoinnin tarvetta tai priorisoitaessa toimintojen ja järjestelmien analysoitavia kohteita.

Jaana Keränen, Minna Nissilä

Leave a Reply

Fill in your details below or click an icon to log in:

WordPress.com Logo

You are commenting using your WordPress.com account. Log Out /  Change )

Google+ photo

You are commenting using your Google+ account. Log Out /  Change )

Twitter picture

You are commenting using your Twitter account. Log Out /  Change )

Facebook photo

You are commenting using your Facebook account. Log Out /  Change )

w

Connecting to %s