Miten välttää digitaalisten elinkaaripalveluiden kehittämisen sudenkuopat?

Digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen liittyvistä riskeistä puhuttaessa esille nousevat hyvin usein ensimmäisenä tietoturvaan liittyvät uhat. Myös datan omistajuuteen liittyvät ongelmat ja kehitystyön riskit nousevat keskusteluissa voimakkaasti esiin. Dataan, analytiikkaan ja digitaalisiin työkaluihin pohjautuvien teollisten palveluiden kehittämiseen liittyy myös laaja joukko muita näkökohtia, joita on alettava pohtimaan kehitystyössä mahdollisimman varhain.

Ymmärrä asiakastarpeet ja verkottuneen toimintaympäristön vaatimukset: Sekä toimittajien että asiakkaiden keskuudessa on jo laaja yhteisymmärrys verkostojen merkityksestä. Yksin ei enää koeta pärjättävän ja yhteistyön kautta odotetaan saatavan laajempi näkemys monesta asiasta. Silti voi usein käydä niin että esimerkiksi digitaalista Smartadvantageblogpalvelualustaa katsotaan liikaa oman toiminnan vinkkelistä eikä nähdä asiakkaan silmin monitoimittajaverkoston haastetta. Asiakkaatkin toki vaihtelevat; osa asiakkaista istuu jo tiiviisti kuskin paikalla määrittämässä tiedonhallinnan kokonaisuutta oman laitoksensa tai konsernin eri tehtaiden osalta. Toisaalta osa asiakkaista antaa digitaalisten ratkaisujen osalta toimittajille vapausasteita enemmän ja pyrkii tätä kautta vasta muodostamaan omaa lähestymistapaansa ja haarukoimaan parhaita ratkaisuja. Tämä vain korostaa keskustelun ja verkottumisen tarvetta.

Suunnittele digitaalisten ratkaisujen toteuttamisen liiketoimintamalli: Digitaalisuus mahdollistaa uudenlaiset liiketoimintamallit. On syytä miettiä, mikä arvolupaus asiakkaalle annetaan, millaisilla jakelukanavilla asiakkaat tavoitetaan, ketkä ovat keskeiset kumppanit, mitkä ovat palveluun liittyvä kustannukset ja millaisilla ansaintamalleilla palvelut saadaan kannattaviksi.

Keskustele oikeiden henkilöiden kanssa: Digitaaliset ratkaisut menevät usein läpi organisaatio- ja tuotantoyksikkörajojen ja kokonaisuuden hallinta on haastavaa. Ratkaisuja on kehitettävä yhdessä asiakkaan kanssa ja on ymmärrettävä asiakkaan tarpeet.  Keskustelukumppanit on pohdittava tarkoin – ovatko aiemmat kontaktit asiakkaan organisaatiossa riittäviä ja ovatko digitaalisten ratkaisujen potentiaaliset hyödyntäjät riittävästi edustettuina?

Hyödynnä olemassa olevaa ja kerää uutta tarpeen mukaan: Suuret odotukset digitalisaatiota kohtaan ovat kannustaneet yrityksiä aloittamaan kehitystyötä mittaus- ja tiedonsiirtosovelluksissa sekä tietojärjestelmien ja online-analytiikan osalta. Monissa tapauksissa vuosikausia jo kerääntyneen datan hyödyntäminen on kuitenkin koettu olevan matalalla tasolla. On siis hyödyllistä omaksua järjestelmätasoisia lähestymistapoja, jotka toisivat esille todellisia tarpeita ja pyrittäisiin ohjaamaan uudenkin teknologian kehittämistä sen perusteella mitä uudella syntyvällä tiedolla halutaan saada aikaan. Analytiikkatyökalujen lisäksi tarvitaan kattavaa ymmärrystä tarkasteltavasta kohteesta ja siihen liittyvistä ilmiöistä.

Osaa myös luopua mutta tee se hallitusti: Digitalisaatio voi muutosten yhteydessä syödä nykyisen palveluportfolion perustaa siinä määrin, että vanha ja mahdollisesti kannattavakin liiketoimintaa tulee kannibalisoiduksi. Samanaikaisesti syntyy kuitenkin mahdollisuuksia uudenlaiseen asiakkaiden tuottavuutta kehittävään palvelutarjontaan. Kilpailukyvyn turvaamiseksi pitkällä tähtäimellä on syytä olla itse eturintamassa tuomassa uusia ratkaisuja asiakkaiden saataville.

Hae konkreettisia kokeiluja mutta ymmärrä kokonaisuus: Nopeilla kokeiluilla haetaan varmuutta palveluaihion toimivuudesta jo varhaisessa kehitysvaiheessa. Yrityksellä tulee olla strategisesti tärkeillä alueillaan ”kehitysputken” eri vaiheissa olevia asioita siten, että varmistetaan kilpailukyky sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Nopeille kokeiluillekin on siis tässä suhteessa paikkansa ja parhaimmillaan kokeilujen hyödyt eivät rajoitu pelkästään pieniin pikavoittoihin vaan voivat tuoda merkittäviä muutoksia pitkällä tähtäimellä. Yrityksellä tulee kuitenkin olla selkeät päämäärät kehittämispanostustensa suhteen.

Varmista riittävä osaaminen: Digitaalisten ratkaisujen kehittämiseen tarvitaan mahdollisesti uutta osaamista esimerkiksi teknologioista. Järjestelmien yhteensopivuus, teknologian mahdollistamat uudet ratkaisut, analytiikkaosaaminen ovat esimerkkejä sellaisista teemoista, joihin liittyvää osaamista tarvitaan. Tarvitaan selkeä näkemys siitä, millaista osaamista uudet ratkaisut ja liiketoiminnat edellyttävät ja miten riittävä osaaminen varmistetaan.

SmartAdvantage on VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston muodostaman osaamiskeskittymän SMACC:n (http://smacc.fi) sekä teollisten kumppanien edistämä tutkimusprojekti. SmartAdvantage pyrkii kehittämään toimintatapoja, menetelmiä ja malleja, joilla yritykset voivat aiempaa paremmin hyötyä eri datalähteistä ja tuottaa tietoon ja analytiikkaan pohjautuvaa asiakasarvoa sekä kehittää uudenlaisia digitalisaation mahdollistamia liiketoimintamalleja. Lisätietoja projektista saatavilla osoitteesta http://www.vtt.fi/sites/smartadvantage.

Hankkeen julkaisu Towards Smart Data-oriented Services

 Toni Ahonen, Jyri Hanski ja Teuvo Uusitalo

 

 

Searching for approaches enabling circular economy

Novel business models that leverage the largely untapped potential of circular economy are gradually emerging in several industries including metals and engineering industry, chemical and biotechnical industry, and pulp and paper industry. While most existing academic research and development activities in firms have focused on the crucial role of material flows in developing new business models, the Data to Wisdom -project focuses on information flows in the circular economy. The goal is the systematic identification and creation of relevant data in radically new value constellations, and the conversion of this data into wisdom that is used to pilot and implement new circular business models.

CE

Circular economy can be defined as a system which creates value by minimizing waste, energy and the use of natural resources. It also utilises solutions that aim at slowing, closing and narrowing loops of material and energy. (Geissdoerfer et al., 2017[i]). These solutions include, for instance, long-lasting design, design for easy disassembly and maintainability, maintenance actions such as repair and refurbishing, reuse, remanufacturing and recycling. In the “Data to Wisdom” project, we at VTT focus especially on what is the impact of asset management and maintenance on circular economy and how this impact could be increased through advanced information management.

For instance, digitalization enables better management of life cycle information and better availability of sensor, equipment and process information for the various stakeholders. Therefore, the potential new value could be in real-time optimisation and predictive maintenance. These opportunities may positively affect asset management.

On the other hand, the lifetime of digitalized products and services is often much shorter than the physical assets. This can be seen as a challenge for asset management, since companies have to prepare for new kinds of maintenance, replacements and modernisations.

Jyri Hanski and Pasi Valkokari

“Data to Wisdom” project is funded by the Finnish Funding Agency for Innovation (Tekes). Research partners are LUT and TUT, and co-operating industrial firms are BMH Technology, Fortum, Solita and UPM (Link: http://www.vtt.fi/sites/datatowisdom)

[i]Geissdoerfer, M., Savaget, P., Bocken N. M.P. & Hultink, E. J. (2017) The Circular Economy – A new sustainability paradigm? Journal of cleaner production, 143, 757-768.

Management of long-term climate risks

The climate is changing. Within the century countries can expect increasing temperatures, changes in precipitation patters and more extreme weather events. These changes will have an effect on business, infrastructure and communication also in Finland. The consequences will however wary greatly between the regions and trades. Some climate risks and responses are presented here.

Jouko Heikkilä wrote in his blog entDSC_6856-HDR-Edit (1)ry (16.11.2015) about the emerging risks and their management. Climate change is one of the most topical and important emerging risk governments, organisations and individuals have to face. Climate change adaptation requires similar caution in decision-making as the other emergent risks. Adaptation strategies should strive for balancing the risks and opportunities over long time horizons and under deep uncertainty of the impacts i.e. adaptation strategies should be robust. Additionally, they should be flexible and modifiable if the circumstances change.

Preparing for climate risks is a complex management challenge and there is a need for new methods at all levels of decision-making. Different regions, industries and organisations face different challenges and some impacts may be positive to one region and negative to another. For instance, Northern touristic sites and agriculture may benefit from the rising temperature, whereas the Mediterranean resorts could be hit hard by increasing temperatures. In addition, some organisations inside a region fare better than the others partly due to recognising the impacts and preparing for them accordingly.

For creating and assessing adaptation strategies a method called Strategy Robustness Visualisation Method (SRVM) is developed. In SRVM, the decision context, decision criteria and adaptation strategies are created together with the stakeholders in a workshop setting. The method can be used to visualise and evaluate the vulnerability of alternative adaptation strategies and to show the key trade-offs between the strategies to decision-makers.

Organisations should consider the risks and opportunities of the changing climate regularly and modify their responses if needed. The impacts of climate change have complex direct and indirect implications. Thus, climate risks should not be an isolated entity and should be assessed and treated together with the other risks, such as market or technology risks. Climate related decision-making faces similar challenges as is evident in other risk management situations. These include valuation of risk and understanding the probability of impacts and scenarios. Risk management may eventually be unsuccessful irrespective of the effort put in it. In a lucky case unwanted impacts may be avoided also by chance.

Methods such as SRVM which combine the principles of multi-criteria decision-making, scenario analysis, robustness and adaptive management could be useful for organisations for assessing complex decision problems. We are convinced that using these methods increases the awareness of the possible impacts of climate risks and how the different adaptation measures answer to these risks in different scenarios. Because of the increased awareness, the organisations may develop entirely new set of responses to deal with the recognised vulnerabilities. These methods could also be used in other complex decision situations involving long timeframes, such as general investment decisions on infrastructure and as a complement to other decision support methods such as cost-benefit analysis.

Jyri Hanski, Tony Rosqvist, Helena Kortelainen

Further reading:

Securing the EU’s energy future – adapting our energy system to climate change http://www.topdad.eu/upl/files/120162

How will climate change affect tourism flows in Europe? – Adaptation options for beach and ski tourists assessed by ToPDAd models http://www.topdad.eu/upl/files/120164

Adaptation and resilience of the transport sector http://www.topdad.eu/upl/files/120163