VTT ProperScan® tarjoama tuotantolaitoksen eliniän hallintaan

Onko prosessi ollut käynnissä jo vuosia, mutta kunnossapidon tietojärjestelmä ei riittävästi tue kriittisten komponenttien vikaantumisiin liittyvien riskien hallintaa? Tai onko jo toteutunut käyttökeskeytykseen johtanut laitevaurio, jonka juurisyyhyn pitää päästä kiinni, jotta vastaava tilanne ei enää toistuisi?

Teollisuusprosessin turvallisen ja häiriöttömän toiminnan ja siten eliniän aikaisten tuottojen varmistamiseksi VTT on koonnut ProperScan® palvelutarjoaman. Se yhdistää VTT:n vahvoja osaamisia, kuten riskienhallinnan, data-analytiikan, materiaalituntemuksen ja kokemuksen teollisuuslaitosten komponenttien eliniän määrittämisestä. Palvelutarjoama sisältää osaamista teollisuuden hyödynnettäväksi sekä riskien ennaltaehkäisyssä että selvitettäessä ei-toivottujen tapahtumien syitä, jotta löydetään keinot estää niiden toistuminen. ProperScan® tarjoaman palvelut ovat hyödynnettävissä kaikilla teollisuuslaitoksen hierarkiatasoilla, lähtien ylimmältä järjestelmätasolta kohti yksittäisten komponenttien tarkastelua.

Teollisuusjärjestelmää kokonaisuutena katsovan kriittisyystarkastelun ja riskiperusteisen tarkastelun (RBI) perusteella on prosessista tunnistettavissa kriittiset kohteet, joihin hallinta- ja kehitystoimet kannattaa ensisijaisesti kohdistaa. Jos esimerkiksi keskeinen hallintakeino on kunnossapito-ohjelman kehittäminen, tukee ohjelman katselmointi kustannustehokkaan, tuotantotehokkuuden hallintaa tukevan kunnossapidon järjestämistä. Skenaariotyökalu on puolestaan käyttökelpoinen kun investointi- tai muiden kehitystoimenpidevaihtoehtojen väliltä halutan valita kuhunkin liiketoimintatilanteeseen optimaalisin vaihtoehto. Näin siis tuetaan niiden toimenpiteiden tunnistamista, joihin kannattaa satsata.

properscan

Käyttö- ja kunnossapitotilanteiden kuvaamisessa ja parhaiden operointikäytäntöjen määrittämisessä hyödynnetään data-analytiikkaa. Sen avulla eri tuotantojärjestelmistä kerätty data käännetään tietämykseksi, jota voidaan hyödyntää vaikkapa energiakäytön tehostamisessa. Laaja hyöty datasta on saavutettavissa kun sitä pystytään hyödyntämään koko organisaation oppimisessa.

Komponenttitasolla ProperScan® tarjoaa testaus- ja asiantuntijapalveluita komponentin jäljellä olevan eliniän arviointiin, oikeanlaisten materiaalien valitsemiseen vaativiin prosessiolosuhteisiin tai ymmärtämystä materiaalien vaurioitumismekanismeista. Näin ProperScan® hyödyntäminen on oiva mahdollisuus lisätä prosessin käyttöikää turvallisesti sekä saada varmuus nykyisten komponenttien tai materiaalien kestävyydestä vaikkapa prosessimuutosten yhteydessä.

Lue lisää VTT ProperScan® palveluista http://www.vttresearch.com/properscan

Pasi Valkokari, Susanna Kunttu ja Tero Välisalo

Economic evaluation is not enough for infrastructure investments

Investment decisions typically concern monetary values; how much the investment cost and how much expected profits are and eventually investments giving the best profit will be selected. The transition in value creation is forcing companies to seek new models and means of operating and supporting their business and investments. Additionally, the need to integrate wider value perspectives into decision-making is increasing. Investments should be evaluated, selected and prioritized not only in terms of their monetary value, but also with regard to sustainability, safety, quality, social acceptability and other typically intangible criteria.

The wider value perspective has rarely been included in such assessments up to the present day. This is mainly because these value elements are typically difficult to measure solely in economic terms, and there is thus a lack of models and approaches by which to address the importance of such indirect and intangible effects. In addition, there is often pressure to demonstrate short-term effects rather than to emphasize the investment’s entire life cycle.

Investments to infrastructure assets, e.g. electricity and water networks, differs in many ways compared to investments in production industry which greatly emphasize need to examine effect of investments also beyond monetary values. Pauline Herden and Ype Wijnia [1] have discussed these differences and described characteristics of infrastructure by following aspects:

  • “First, infrastructure assets for energy, roads, water and telecom have a very long lifespan, objects are often designed to last more than 50-100 years. This means there is a high probability that the demands on the infrastructure will change within its lifespan.“
  • “Infrastructure assets have no resale value, perhaps even not scrap value because these are offset against removal costs. Thus, if an asset is acquired, it remains technically in operation until failure.”
  • “Given that assets will last very long and cannot be sold, the design has to be right for a very long time. This requires either flexible designs or, more likely, very robust designs. This is reflected in overdimensioned infrastructure systems, capable of handling more capacity than actually needed (e.g. electricity, gas, water).”
  • “Another specific characteristic of infrastructures is the longevity of the equipment. Therefore, some construction and modification may have taken place in the past when other standards for asset administration and registration applied.”
  • “More fundamentally, many infrastructure systems are evolutionary systems. They have not designed in a grand master plan, but have grown by many small add-ons over time, based on what already existed. Current decisions on the assets highly contains the decision space for future decisions. This is called path dependency and lock-in.”

In a recently finished research project we developed methods and tools to bring into decision making also non-monetary values in addition to economic values which obviously cannot be neglected. One of our case company was Jyväskylän Energia that owns and runs electrical power, water and district heating networks in the city of Jyväskylä. In the case study carried out with them we developed a method for selection of re-placement investments funded in the next year budget. As stated before economic indicators are not the only relevant information related to infrastructure investment decisions.jescreenshot

In the case of Jyväskylän Energia the main aim of renovation investment is to remove or mitigate risks of safety consequences or interruptions in distribution. Thus the developed method is based on risk analysis and provides to decision makers information about risk reduction achieved by each investment proposal compared to investment cost. In addition to examination of a single investment proposals the method suggests an investment portfolio which do not exceed given budget and reduce overall risk in the most cost-effective manner.

The keys to future success are investments whose value is not only expressed in terms of mittamerkkireportmoney, but also in terms of sustainability, reliability, safety, quality, social acceptability and other typically intangible criteria. Importance of non-monetary values have not been denied but comparison of investments has been very difficult because lack of appropriate methods, which are able to provide intangible values in a structured form supporting investment decision making. A workbook prepared in the Mittamerkki project presents methods to consider effects of investments in a wider perspective than only economic values.

 

Susanna Kunttu, Tero Välisalo

 

[1] Herder, P.M. & Wijnia, Y. (2012). A Systems View on Infrastructure Asset Management. In T. van der Lei et. al (eds.) Asset Management The State of the Art in Europe from a Life Cycle Perspective.

 

Pohdintaa lainsäädäntötyön riskienhallinnan kehittämisestä

Lainsäädännöllä vaikutetaan yhteiskunnan eri alojen toimintoihin oleellisesti. Lainsäädäntötyö on tarkasti vaiheistettua ja siihen osallistuu laaja joukko eri alojen asiantuntijoita tarpeen mukaan. Tästä huolimatta säädösmuutokset aiheuttavat varsin usein ennakoimattomia vaikutuksia ihmisten osto- tai muuhun käyttäytymiseen tai niillä on yllättäviä kustannusvaikutuksia joko yksilöille, yrityksille tai yhteiskunnalle, joista ei lainsäätäjillä ole ollut tietoa ennalta. Esimerkkinä tällaisesta säädöksestä voidaan mainita haja-asutusalueiden jätevesiasetus, jonka sisältöä on jouduttu muuttamaan useampaan kertaan, koska muutosten aiheuttamat vaikutukset eivät mitä ilmeisimmin ole olleet täysin päättäjien tiedossa.

Tällä hetkellä lainsäädäntötyön laadunvarmistuksessa käytetään vuonna 2007 julkaistuja säädösehdotusten vaikutusten arviointiohjeita. Vaikutusarvioinnin tarkoituksena on tuottaa tietoa erilaisten toteuttamisvaihtoehtojen vaikutuksista päätöksentekijöille. Hankkeita arvioidaan nykyisen ohjeistuksen mukaan neljästä eri näkökulmasta:

  1. Taloudelliset vaikutukset (kotitaloudet, yritykset, julkinen ja kansantalous)
    • Kotitalouksien asemaan
    • Yrityksiin
    • Julkiseen talouteen
    • Kansantalouteen
  2. Vaikutukset viranomaisten toimintaan
    • Viranomaisten keskinäisiin suhteisiin
    • Viranomaisten tehtäviin ja menettelytapoihin
    • Henkilöstöön ja organisaatioon
    • Hallinnollisiin menettelyihin ja kustannuksiin
  3. Ympäristövaikutukset
    • Ihmisten terveyteen, elinoloihin ja viihtyvyyteen
    • Maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen, eliöihin ja luonnon monimuotoisuuteen
    • Yhdyskuntarakenteeseen, rakennettuun ympäristöön, maisemaan, kaupunkikuvaan ja kulttuuriperintöön
    • Luonnonvarojen hyödyntämiseen
    • Edellä mainittujen tekijöiden keskinäisiin vuorovaikutussuhteisiin
  4. Muut yhteiskunnalliset vaikutukset
    • Vaikutukset kansalaisten asemaan ja kansalaisyhteiskunnan toimintaan
    • Sosiaali- ja terveysvaikutukset
    • Vaikutukset yhdenvertaisuuteen, lapsiin ja sukupuolten tasa-arvoon
    • Vaikutukset työllisyyteen ja työelämään
    • Vaikutukset rikoksentorjuntaan ja turvallisuuteen
    • Vaikutukset aluekehitykseen
    • Vaikutukset tietoyhteiskuntaan

Vaikutusten arvioinnin apuna toimii tarkistuslista, jossa on 41 kohtaa ja niissä yhteensä yli 70 kysymystä. Arvioinnin tuloksista kirjataan hallituksen esityksen perusteluihin seuraavat asiat

  • Mitkä ovat vaikutusarvioinnin keskeiset tulokset
  • Miten arviointi on suoritettu
  • Mitä tietolähteitä arvioinnissa on käytetty
  • Miten asiantuntijoita tai sidosryhmiä on kuultu vaikutuksista
  • Mihin oletuksiin arviointi perustuu

Säädösehdotusten vaikutusten arviointityö on riskienhallintaa: Riskianalyysin tapaan arviointityössä pyritään tunnistamaan säädösmuutoksesta aiheutuvat riskit, jotta niitä voidaan hallita eri keinoin. Tavanomaisesti riskien tunnistaminen tehdään jotain soveltuvaa analyysityökalua käyttäen. Kohteesta ja analyysin tavoitteesta riippuen voidaan käyttää esim. vika-vaikutusanalyysia tai poikkeamatarkastelua. Kaikkien analysointimenetelmien taustalla on tietynlainen runko, eli kohteen jaottelu joko teknisiin osiin tai toiminnallisuuksiin. Säädösehdotusten arviointityön runkona toimii edellä mainittu tarkistuslista.

Sinänsä varsin kattavan säädösehdotusten vaikutusten arviointimenettelyn heikkoutena näen nimenomaan rungon rakenteen. Neljä päänäkökulmaa kattavat varmasti suurimman osan vaikutuksista, mutta kaipaisiko menettely jatkokehittämistä? Pitäisikö esimerkiksi vaikutusten arvioinnissa olla enemmän mahdollisuuksia rakentaa tarkastelun runko tarpeen ja kohteen mukaan? Säädösten vaikutuksia arvioitaessa ei olla tekemisissä suoraviivaisten toiminta- tai tuotantoprosessien kanssa, mutta siitä huolimatta säädösmuutoksesta olisi tehtävissä kuvaus, jossa muutoksen vaikutusalueella olevat toimijat ja toiminnot olisi listattu vaikutusten arviointia varten. Kuvausta runkona hyödyntäen vaikutusten arviointi ja nimenomaan kielteisten vaikutusten tunnistaminen olisi aiempaa fokusoidumpaa, jolloin lainsäädännön muutosten vaikutukset ja niistä aiheutuvat kustannukset olisivat varmemmin tiedossa.

Säädösehdotusten perusteellisempi analysointi vie luonnollisesti jonkin verran aikaa ja resursseja. Koska muutosten vaikutukset ovat kuitenkin usein hyvin laajamittaisia, lisäpanostus muutoksen aiheuttamien riskien tunnistamiseen säädöksen valmisteluvaiheessa on hyvin perusteltavissa. Tunnistamatta jäänyt säädösmuutoksen vaikutus voi aiheuttaa huomattavia ongelmia ja nopeita korjaavia toimenpiteitä uusien säädösmuutosten muodossa, joiden riskien tunnistaminen voi edelleen jäädä vähäiseksi. Yhteiskunnan resurssien tehokkaan käytön varmistamiseksi säädösmuutosten vaikutusten arviointiin kannattaisi siis panostaa enemmän.

Tero Välisalo